Ystävänpäivä

Vähän erilaista ystävänpäivän viettoa tällä kertaa. Mutta ei kai elämän olekaan tarkoitus olla liian tylsää...

Keskiviikkona olin iltapäivällä auttamassa muutaman yksärin kanssa. Nyt olen taas käynyt siellä melkein joka viikko ja oikeasti olen tosi iloinen, että olen löytänyt aikaa siihen ja musta on siellä apua. Tällä kertaa luvassa oli kahden hevosen siistiminen alkavaa kisakautta varten. Viikonloppuna on kauden ekat kisat. Mun on pitänyt olla vähän niinkuin kisahoitajana tarvittaessa ja tällä kertaa tarve oli vain kotona. Siistittiin molemmat tammat ja pestiin niitä vähän. Enpä ole vähään aikaan nyppinyt hevosta rehellisesti, yleensä oikaisen ja huijaan kun noita tuntsareita siistin. Onneksi tytöt oli nätisti ja saatiin kaksi edustavaa hevosta tulokseksi.

Kotiin lähtiessä isi laittoi viestiä Laukaan onnettomuudesta. Hänen lähettämänsä uutispätkä oli vielä epätarkka tiedoiltaan, mutta siitä selvisi kyllä vahinkojen suuruus. En silti tajunnut asiaa kunnolla ennen kuin pääsin kotiin ja ehdin lukea uutiset kunnolla. Ajatuksista kirjoittelinkin tarkemmin jo eilen. Toivon todella, että tämä asia selvitetään kunnolla ja otetaan opiksi.

Tänään vietin sitten vähän erilaista ystävänpäivää. Alunperin olin suunnitellut meneväni Hipposportin ystävänpäiväaleen päivällä ja sitten kaupungin kautta kotiin ja illaksi seuran kokoukseen. Suunnitelmat eivät oikein toteutuneet, mutta ei päivä silti hullumpi ollut.

Aamulla luin kotona ja lähdin puolilta päivin kaupunkiin katsomaan abien penkkariajelua. Kahden vuoden takaisia tunnelmia muistellessa on toisaalta tosi iloinen, toisaalta tosi haikea olo. Monet sanoi lukion aikana, että ne vuoden tulee olemaan elämän parhaita, mutta että sen tajuaa vasta liian myöhään. Kyllä mä osasin lukioaikaa arvostaa, mutta vasta nyt oikeasti tajuan, miten ihanaa aikaa se oli. Ei juuri vastuuta, vain vapautta, ihania ihmisiä ja mahtavaa tekemistä. Oikeasti kaipaan niitä aikoja ja yritän pitää ne mielessä käymällä katsomassa koulun tapahtumia. Tänään huudettiin Espalla Viikin norssin tämän vuoden abeille. Hyvä Viikki!

Sen jälkeen olin ajatellut lähteä Hipposportin kautta tallille, mutta päädyin sen sijaan vanhempien kanssa syömään. Onhan se joskus ihan mukavaa käydä ulkona syömässä ja jutella rauhassa tyhjänpäiväisiä  ja vähemmän tyhjänpäiväisiä asioita. Käytiin äitin kanssa sitä ennen vähän shoppailemassa. Ensin kierrettiin sisustuskauppoja ja mäkin löysin muutaman kivan naulakon. En tosiaan tiedä, miksi tänään oli naulakkopäivä, en mä sellaista varsinaisesti tarvitse, mutta löytyi vaan kivoja. Sitten suunnattiin Kampin Guessille, koska yritän epätoivoisesti löytää vyötä kisoihin. Kisavyötä sieltä ei löytynyt, mutta remonttimyynti ja -60% melkein kaikesta sai kyllä sormet syyhyämään. Lopulta äiti osti mulle lahjaksi yhden vyön. Tosin kirkaan sinisenä sitä ei tosiaan voi käyttää kisoissa. Sen sijaan se tuo kivan lisän muuten mun niin tylsään vaatekaappiin.

Ihanan kanasalaatin jälkeen lähdin tallille, jossa ehdin nopeasti toivottaa Amille ja Simpalle hyvää ystävänpäivää, jutella vähän aikaa kavereiden kanssa ja sen jälkeen oli tosi ihanasti ystävänpäivälle sijoitettu seuran hallituksen kokous. Se, kuten meidän kokouksilla on aina tapana, venyi yli yhdeksän ja olin kotona vasta vähän ennen kymmentä.

Mulla piti olla teille kuvia rekoista, mutta äiti otti videoita mun kameralla, jotta mä pystyin kuvaamaan meidän vähän paremmalla kameralla. Enkä siitä saa kuvia siirrettyä koneelle, vaan joudun odottamaan, että joku muu siirtää ne.

Mutta hyvää ystävänpäivää kaikille!