Ruuhkavuosiksi kutsutaan yleensä niitä vuosia, jolloin yritetään yhtä aikaa rakentaa sekä perhettä että uraa eli luoda oman elämän raameja lopullisesti. Pienet lapset, mahdolliset kodin rakentamiset tai remontoinnit, parisuhde ja panostus uraan saavat monen kolmikymppisen jokaisen vuorokauden tunnin täyttymään tehokkaasti. Olen usein miettinyt, tuleeko ruuhkavuosina jotain mystisiä lisätunteja vai miten ihmiset onnistuvat siinä kaikessa. Enkä halua edes arvailla, miten täynnä päiväni ovat noina vuosina, kun jo nyt saatan lähteä kotoa heti seitsemän jälkeen ja tulla takaisin kymmenen aikaan, jolloin puolen tusinaa asiaa odottaa vielä tekijäänsä.
Tässä on alustus sille, miksi en ole kirjoittanut pitkään pitkään aikaan. Yliopisto-opiskelut ovat toden teolla lähteneet käyntiin ja tuloksena olen jälleen liikkeellä kellon ympäri. Kokeilin tätä jo lukion päättymisen jälkeen, jolloin kävin töissä ja tallilla. Mutta nyt päiväni ovat vielä täydempiä, jos mahdollista. Opiskelut, opiskelijaelämä, talli, seuran tehtävät ja kotityöt vievät näppärästi 20 tuntia päivästä. Lopun yritän käyttää nukkumiseen. Jatkuva pieni univelka ei ainakaan inspiroi tekemään yhtään mitään ylimääräistä, joten blogi on saanut olla rauhassa.
Mitä päiviini sitten kuuluu? Aamuisin lähden Otaniemeen joko seitemältä tai yhdeksältä. Luennoilla sekä matematiikkaa ja fysiikkaa laskiessa menee se 6-8 tuntia päivässä. Se on vielä oikeasti jopa liian vähän, sillä en juurikaan opiskele perjantain ja sunnuntain välillä. Niinpä muina päivinä pitäisi tehdä melkein 10 tuntia töitä opintopisteiden eteen. Toistaiseksi olen selvinnyt vähän vähemmällä onneksi, mutta luultavasti sekin muuttuu vielä.
Sen jälkeen olen matkustanut takaisin kotiin, syönyt ehkä jotain nopeasti ja lähtenyt sitten tallille. Talvella menen tallille suoraan yliopistolta, mutta toistaiseksi olen säästänyt illan aikaa ja hakenut mopon kotoa. Tallilla hoidan hevoset, Dellan lähdettyä siis aina Simon ja osana päivistä Lillin ja/tai Amin. Mutaisia hevosia, likaisia varusteita, pimeässä ja tuulessa Lillin kanssa kävelyä. Sitä illat yleensä pitävät sisällään. Tallilla menee se 3-4 tuntia ja sitten ajan takaisin kotiin, jossa pikaisen suihkun ja iltapalan jälkeen yleensä odottaa vielä kasa "paperitöitä" liittyen milloin seuran kisoihin, milloin johonkin opiskelujuttuihin.
Viikonloput ovat käytännössä perjantaiaamusta sunnuntai-iltaan kuluneet tallilla. Perjantaiaamuisin on hyppäri, lauantai-iltaisin on ollut milloin pienryhmävalmennuksia, milloin jotain muuta, sunnuntaiaamuisin kisoja tai muuten vaan jotain tekemistä tallilla ja iltapäivällä tunti. Toisaalta viikonloput ovat todella rentouttavia, koska ehdin olla tallilla ilman kiirettä. Mutta samalla kotona odottaa tekemättömiä töitä ja olisihan se joskus ihan kiva vain ollakin.
Ja uusimpana tähän soppaan on tullut vielä opiskelijaelämä. Olihan toki varautunut siihen jo ennen opiskelujen alkua, mutta niin vain se vie aikaa. Ehkä yhden tai kaksi iltaa viikossa, mutta kaikkien koulutöiden ja talli-iltojen keskellä nekin illat olisivat usein arvokkaita. En silti valita, olen saanut uusia kavereita ja toistaiseksi ei ole vielä kertaakaan ollut tylsää olla yliopistolla tai fuksiporukalla jossain muualla.
Yritän siis parhaani mukaan yhdistää näitä kaikkia toisiinsa. Joinain viikkoina se onnistuu paremmin, joinain huonommin. Viime viikkoina olen mielestäni selvinnyt ihan hyvin, pari viikkoa sitten meinasi tulla jo epätoivo. Mutta meillä loppuu periodi jo joulukuun puolessa välissä, jonka jälkeen on kolmen viikon joululoma. Silloin aion paitsi nukkua, myös tehdä kaikki rästiin jääneet tehtävät ja olla tallilla ahkerasti. Sitä odotellessa siis.
Kirjoittelen taas takautuvasti noita tuntipostauksia yms. Ja katsotaan saisinko jonkun kivan joulukalenterinkin tehtyä, siitä en tosin lupaa mitään. Kohta on jo joulukuu, tuokoon se valoa pimeään marraskuuhun!
