torstai 7. syyskuuta 2017

Vähän taukoa

Maanantain ja kaiken liikkumisen ja ratsastuksen jälkeen nilkka oli tiistaina aamulla niin kipeä, että meinasin alkaa itkeä, kun nousin sängystä. Liikuttaminen sattui, oleminen sattui. Astumista ei voinut edes ajatella. Jollain ilveellä onnistuin koikkelehtimaan suihkuun, jossa veden osuminen jalkaan sattui. Oli pakko mennä lääkäriin. Röntgenin jälkeen helpottava tieto: murtumaa ei ole. Paraneminen voi viedä pari viikkoa ja senkin jälkeen voi liikunnan jälkeen kipeytyä.

Minua tietysti kiinnostaa vain, milloin pääsen ratsastamaan. Kouluratsastusta odottaisin jalan kestävän jo maanantaina (pakko), mutta voi olla, että esteiden kanssa pitää vielä odottaa. Jätin tämän päivän estetunnin välistä, koska en ole ihan varma, oisiko nilkka kestänyt. Parempi varmaan parannella rauhassa niin paranee nopeammin. Tänä viikonloppuna on kuitenkin Ainossa SM:t, joissa minun pitäisi olla töissä. Jätin nyt kaksi ekaa päivää välistä, mutta lauantaina ja sunnuntaina menen sinne tekemään minkä pystyn. Ei musta juoksemaan ole, mutta käveleminen sujuu päivä päivältä paremmin.

Eipä näitä oikeasti ongelmia aiheuttavia vammoja niin kovin usein ole tullut. Jostain syystä en laske aivotärähdyksiä tähän kategoriaan, vaikka ne oikeasti toki vakavimmasta päästä ovatkin. Mutta muuten ei hevosen selästä pudotessa ole juuri sattunut. Kerran Ginet potkaisi takareiteen, Helinältä tulin kerran voltilla alas ja siitä tuli hieno lihasvamma jalkaan. Ja sitten nuo putoamiset, mistä on seurannut aivotärähdys. Mutta olen lennellyt niin paljon, että aika vähällä kuitenkin olen päässyt. Tämä on ensimmäinen kerta, kun satutan jalkani.

Nytkään en tiedä, miten se edes tapahtui. Mielestäni en jäänyt kiinni jalustimeen, eikä jalka osunut hevoseen. Vahvin veikkaus on, että jalka osui aitaan, mutta videolta katsoessa sekin näyttää jotenkin epäilyttävältä. Toinen mahdollinen vaihtoehto on, että se on vain pudotessa vääntynyt maahan osuessaan. Sekin kyllä on vähän huono veikkaus, kun videolta katsoo. Jalka kun ei juuri osu maahan. No, joka tapauksessa olen onnellinen, ettei se mennyt tämän pahemmin ja paranee melko lailla entiselleen nopeasti. Harmittaa vaan, kun en pääse ratsastamaan kunnolla.