Ihan kiva, mutta vaiheeksi taas aika pitkä päivä takana. Heti aamusta kun menee tallille, siellä tulee sitten oltua aika monta tuntia. Yleensä vähän liiankin monta. Tänään oli taas yksi niistä päivistä, vaikka olinkin kotona jo ennen yhdeksää. Aamu puoli seitsemän herätys saattoi tietysti vaikuttaa asiaan...
Kisat alkaa meillä aina kahdeksalta radan rakennuksella, joten olin tallilla jo vähän aikaisemmin hoitamassa järjestelyihin liittyviä asioita. Ihan ei radan rakennus mennyt suunnitelmien mukaan. Jouduin sitten itse asettelemaan esteitä paikoilleen, mikä ei sekään mennyt ihan kuin elokuvissa. Tosi hankalaa rakentaa rataa ilman ratamestaria, jolla on ajatus siitä, miten esteet laitetaan jo piirtämisvaiheessa. Onneksi saatiin ratamestarikin sitten paikalle ennen kisojen alkua.
Omiin ratoihin en ehtinyt liikaa valmistautua, kun valvoin verryttelyä, olin sihteerinä, liputin vähän aikaa, laskin pisteitä ja tein noin kymmentä muutakin asiaa. Onneksi mulla oli taas ihana hevosenhoitaja, joten Simppa ja Lassi oli ajoissa valmiina. Hyppäsin molemmilla 80cm ja arvosteluna oli tyyliarvostelu. Simppa oli niin sanotusti piece of cake, Lassilla olin hypännyt edellisen kerran vaivaiset puolitoista vuotta sitten ja sen ainoan yhden kerran, joten se oli pieni arvoitus.
Lassilla menin ensin. Se oli mennyt alle jo 60cm toisella ratsastajalla, joten verkassa keskityin vain saamaan sen teräväksi ja kuuliaiseksi. No, pohkeesta se meni eteen, mutta pidätteet ei oikein menneet perille. Verkkahypyt oli alkuun ihan katastrofeja. Lassilla on vähän erikoinen laukka ja sillä itsellään ei ole mitään esteälyä. Paikkojen löytäminen sen kanssa ei ole mikään helppo asia, varsinkaan alkuun ja olin itsekin ihan hukassa. Luulin sen tulevan hyvin ja yhtäkkiä ponnistuspaikkaa ei ollutkaan. Tai sitten näin, ettei askel sovi, mutten saanut sitä sovitettua. Muutaman hypyn jälkeen laitoin Lassiin vähän enemmän painetta, jotta sillä olisi parempi laukka. Sinäänsä hyvä ratkaisu, paikat osui paremmin. Mutta hevoselta hävisi samalla vähän jarrut. Mutta näillä eväin lähdettiin sitten radalle.
Rata meni ihan ok. Trippelille hyppy lähti kaukaa, odotin itse vielä pikkuaskelta, mutta Lassi oli niin hyvin pohkeen edessä, että hyppäsi kaukaa. Sarjalle tuli sitten pohjaan, mutta muuten ihan sujuva rata. Vähän liikaakin paikoittain, kun hevonen vain veti pidätteitä vastaan. Mutta se ei näy videolta, tuntui vain selkään.
Simppa oli verkassa vähän hidas ja kyttä. Se tuijotteli ympäristö pikkaisen liikaa, eikä oikein keskittynyt siihen, mitä itse tein selässä. Lisäksi se ikävästi puri kiinni kuolaimeen laukassa. Hypyt meni sitten vähän paremmin. Ensimmäisillä kerroilla Simppa otti kuolaimesta kiinni linjan alussa ja teki mitä halusi lähestymisessä. Sitten pari kertaa tulin niin, että tein isomman pidätteen ja päästin sitten ohjan pois, jolloin Simpalla ei ollut syytä purra kiinni. Tällä saatiin muutama onnistunut lähestyminen ja sitten radalle.
Simpankin rata oli hyvä. Omasta mielestä se oli sujuvampi kuin Lassin. Ehkä siksi, että Simpan kanssa ponnistuspaikat löytyy luonnollisemmin. Simo tuli kakkoselle vähän pohjaan ja jäi sitten tuijottamaan jotain ennen trippeliä, joten siihen väliin tuli yksi askel liikaa. Muuten ei ollut mitään valitettavaa. Hevonen vaan vähän vei jälleen. Sekään ei näy videolta kovin pahasti, mutta esimerkiksi ensimmäisen esteen jälkeen mulla ei ollut mitään sananvaltaa mihinkään. Onneksi Simppa kuitenkin tulee aina järkiinsä radalla, eikä siellä keksi mitään tyhmyyksiä, vaikka olisikin verkassa ihan pässi.
Lopputuloksena kuitenkin siis Lassille voitto ja Simolle toinen sija, eroa oli yksi piste. Aika samanlaiset paperit tuli molemmille, Simpalle kommenttina pieni epävakaus edestä ja se yksi askel liikaa kakkosen ja kolmosen välissä. Luokassa siis oli huimat neljä lähtijää, joten kovin iso juttu ei kaksoisvoittokaan nyt ollut.
Ratsastin sitten Dellan ennen tunteja. Kevyt alkuverkka eteen-alas ja sen jälkeen kokosin vähän ravissa ja laukassa ja hienosti Della meni. On se vaan mahtava sitten, kun tulee rehellisesti läpi ja kantaa itsensä kunnolla. Tänään pidin huolta siitä, ettei Della päässyt rikkomaan laukasta raviin itse ja toisaalta tein huolelliset siirtymiset. Tein myös ensimmäisen laukannoston ravista. Dellalla kun muutenkin on niin iso laukka, olen tehnyt nostot aina käynnistä, jotta laukka on hallitumpaa. Nyt kun Della oli ravissa niin hyvin kuulolla, tein noston ravista ja se meni tosi hyvin. Sitten vielä keventely eteen-alas, loppukäynnit ja hevonen sisään.
Oman tunnin menin sitten jälleen Simpalla. Pääsin jatkamaan siitä, mihin jäätiin kisaverkassa. Simppa liikkuikin alkutunnista asti ihan mukavasti. Muutaman kerran se kysyi, oliko ihan pakko, mutta kun oli niin oli. Alkuun käveltiin ympyrällä aika pitkään ja se oli vähän hankalaa sen takia, ettei käynti ole Simon vahvin askellaji. Varsinkaan ennen vertymistä. Mutta toisaalta ravi sen jälkeen oli ihan hyvää, että ei se käynnissä työskentely huono juttu ollut. Ravattiin ympyröillä ensin hetki kevyessä ravissa ja sen jälkeen tehtiin harjoitusravissa kolme volttia pitkälle sivulle. Jännäsin vähän keskihalkaisijalla tapahtuvaa kohtaamista, mutta Simppa ei sanonut siitä mitään kertaakaan. Se oli hyvin kuulolla ja liikkui ihan nätisti. Vähän se oli hidas pohkeelle ja opettaja olisi halunnut siihen lisää ravia. Yritin sitten tasapainotella energisen ravin ja tasaisen muodon kanssa. En ihan onnistunut siinä niin hyvin kuin olisin halunnut, mutta ravi parani kyllä.
Välikäyntien jälkeen laukattiin ympyröillä ja tehtiin sen jälkeen laukkavoltteja. Ympyrällä sain laukan ratsastettua ihan kivaksi, mutta volteilla paketti vähän hajosi. Simppa nousi ylös päänsä kanssa ja vastusti kuoltainta. Se tuli kyllä paremmaksi, kun vaan jaksoi tehdä töitä, mutta olisi se voinut parempikin olla. Lisäksi vasemmassa kierroksessa Simppa päätti sitten esittää vähän kilipäätä ja se säikkyi yhtä tunnilla ollutta ponia. Toki poni laukkaa todella kummallisesti ja pitää hassua ääntä, mutta ei sitä silti olisi tarvinnut niin kovasti kammota. Sain sitten vähän tapella, että Simppa suostui laukkaamaan voltit kunnolla loppuun asti. Ja siis poni oli 15m päässä, ettei se nyt ihan vieressä ollut. Eikä ollut tulossa päin. Aina en ihan ymmärrä noita kaikkia Simpan juttuja...
Illalla hoidin sitten Simpan ja Dellan loppuun. Kotiinkin pääsin melko ajoissa, mikä on ihan ihme. Tai no tietysti riippuu, mikä on aikaisin, mutta ennen yhdeksää on mulle aikaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti