tiistai 17. toukokuuta 2016

Elossa edelleen

Blogin edellisestä uudesta postauksesta on kulunut melkein kaksi vuotta. Postauksessa oli mukana kuva 2014 seuran estemestaruuksista, joista voitimme Simpan kanssa sennujen hopeaa. Laitan tähän alle toisen kuvan, kaksi vuotta myöhemmin otetun. Siinä ollaan samassa tilanteessa. PHR:n sennujen estekulta kaulassa.

Näinhin kahteen vuoteen on mahtunut paljon. Opiskelua, ystäviä, opiskelijaelämää, hevosia, töitä, kisoja, valmennuksia, seuratoimintaa. Vapaa-aikaa on ollut vähemmän. Blogissa on kymmeniä tekstejä, joiden perässä lukee vain luonnos. Niistä puuttuu kuvia tai videoita, ehkä osa tekstistäkin. Ajatuksia on ollut kirjoittaa, mutta en ole saanut valmiiksi. En lupaa, että alan päivittää nyt säännöllisesti joka viikko, mutta oman mielenkiinnon mukaan yritän jatkaa kirjoitteluja ratsastuksesta. Minulla on menossa nyt vaihe, jossa tunnen taas oppivani joka kerta vähän lisää, joten haluaisin kirjoittaa ne itsellenikin muistiin. Luultavasti kirjoittelen myös kevään valmennuksista, koska siellä on myös paljon oivalluksia, joista voi tietysti olla apua muillekin. Mutta vähintään saan ne itselleni muistiin.

Lyhyt päivitys siitä, mitä elämääni tällä hetkellä kuuluu. Opiskelen edelleen Aallossa automaatio- ja systeemitekniikkaa. Olen lähtenyt melko täysillä mukaan opiskelijatoimintaan ja olen tällä hetkellä toista vuotta kiltamme hallituksessa. Yliopistolta olen saanut ihania uusia ystäviä ja hirveästi kokemuksia, enkä kadu hetkeäkään, että päätin lähteä aktiivisesti toimintaan mukaan, vaikka se viekin aikaa hevosilta. Hevospuolella on mukana vanhat tutut Simppa ja Lilli. Simo on aikuistunut kahdessa vuodessa paljon, ja siitä on vihdoin 12-vuotiaana alkanut tulla suurinpiirtein selväpäinen. Yhtä halinalle se on edelleen ja nauttii seurasta. Lilli on aikuistunut vielä Simppaakin enemmän. Se ei ole enää kuusi vuotias rasavilli vaan kahdeksan vuotias hieno leidi, joka tietää täsmälleen mitä tahtoo. Lillin kanssa jokainen päivä on erilainen ja se myös opettaa joka päivä edelleen paljon. Lisäksi mukana on vuosi sitten kuvioihin tullut hollantilainen tamma Wilanda eli Wanda. Wandan kanssa tein töitä melkein vuoden ja sen kehitystä päivittelen kyllä tänne pikkuhiljaa. Ami muutti viime keväänä eläkkeelle toisen hoitajansa luokse ja käyn sitä siellä säännöllisen epäsäännöllisesti katsomassa ja hoitamassa. Ponipappa voi hyvin ja ilahtuu edelleen, kun menen tallille. Amin eläketalli on minulle entuudestaan tuttu Ginetin uusien omistajien kautta. Muuten ei varmaan ole tapahtunut mitään ihmeellistä. Tällä hetkellä en ole seuran hallituksessa, mutta toimin tapahtumavastaavana ja olen mukana myös kisatiimissä. Ratsastustuntini on nykyään lauantaisin ja lisäksi käyn Suskin estevalmennuksissa sekä satunnaisesti erinnäisissä kouluvalmennuksissa.

Eiköhän kuviot selkiydy tässä tekstien myötä.