Tavallinen perjantai

Eli taas täynnä tekemistä tallilla. Eipähän käy elämä ainakaan tylsäksi.

Aamulla olin omalla tunnilla. Mulla piti olla Antti, mutta viime hetken vaihdoksen jälkeen meninkin Bambilla. Se on kahdeksan vuotias virolaistamma, josta piti tulla estehevonen, mutta se päätyikin ratsastuskouluun. Ihan mukava tapaus, mutta tajuttoman hidas pohkeelle, vino kuin mikä, mutta samalla jäykkä kuin rautakanki. Jos ihan totta puhutaan, Bambilla ja mulla ei ole koskaan erityisemmin synkannut. On sillä ihan kiva ratsastaa, mutta ei me puhuta samaa kieltä.

Alkuverkka oli itsenäinen ja keskiyin vain saamaan Bambin liikkumaan pohkeesta eteen ja asettumaan rehellisesti sisään. Ei mikään ihan helppo homma, koska hevonen heitti takaosaa sisään ja lapaa ulos molempiin suuntiin. Lopulta sain sen edes melkein tyydyttäväksi, vaikka se vastustelikin edelleen kaikkea mahdollista.

Tunnilla keskityttiin hevosten taivutteluun ja eteen ratsastukseen. Tehtiin molempiin suuntiin keskiympyrältä voltti ulospäin ja voltilta piti jatkaa neljäsosa ympyrää vastataivutuksessa. Bambi meni ihan ok, vaikka olikin tosi hidas pohkeelle. Lisäksi ympyrällä piti siirtää toisella puolen raviin ja ravata yksi neljäsosa. Raviin Bambi lähti aina liikaa paikallaan. Se ei varsinaisesti tehnyt siirtymistä ylöspäin, se vaan jäi paikalleen, eikä tietenkään mennyt pohkeesta eteenpäin. Käyntiin siirtymisissä se oli edestä tosi sitkeä ja itse jäin alkuun vain vetämään vastaan, vaikka oikeasti olisi vain pitänyt valmistella huolellisemmin, pitää pohkeet lähellä läpi siirtymisen ja käyttää enemmän istuntaa. Näin tehdessäni siirtymiset olikin ihan kivoja.

Kesken tunnin opettaja totesi, että Bambi on liian hidas ja laittoi mut laukkaamaan sillä täysiä ympäri maneesia. Aluksi hevonen meni vain, koska käskin, mutta sitten se keksi miten kiva oli laukata ja meni lopuksi ihan itsekseenkin. Siinä vaiheessa pudotin sen raviin ja jatkoin isoa ravia keventäen. Yhtäkkiä tammalle tuli metri lisää liikettä ja selkään asti tunti, kuinka se venytti etujaloillaan eteen.

Tosin tämä autuus kesti vain hetken, koska kun jatkoin normi työskentelyä, Bambi oli edelleen hidas pohkeelle, vaikka ravasikin sitten ihan kivasti. Tehtiin vielä loppuun raviväistöjä. Ensin ympyrällä ja sitten keskihalkaisijalta uralle. Jälkimmäiset menikin paljon paremmin, vaikka alkuun Bambi yrittikin olla vino. Saatiin kuitenkin joitain tosi mageitakin pätkiä. Muistan pari vuotta sitten kun Bambi tuli eikä se osannut pohkeenväistöjä ollenkaan. On tässä jotain kehitystä tapahtunut.

Loppuravissa tamma jo vähän alkoi venyttää kaulaansa ja työn tulos alkoi näkyä. Mutta ei Bambi silti mun suosikkeihin kuulu, me ollaan edelleen eri mieltä joistain aika tärkeistä asioista. Kuten vaikka pohkeeseen reagoimisesta...

Jäin vielä katsomaan yksäreiden hyppäriä. Se on aina mielenkiintoista seurata hyvän opettajan tuntia hyville oppilaille. Sieltä saa tosi paljon hyviä vinkkejä ja arvokasta tietoa. Ja samalla voi sitten haaveilla, että ehkä jonain päivänä sitä voisi itsekin olla yhtä hyvä. Toisaalta sitten huomaa senkin, että myös niillä hyvillä on omat virheensä, että ei me kukaan olla täydellisiä.

Iltapäivällä hoidin Amin ja Simpan ja sen jälkeen pidin vielä illalla kaksi ponituntia. Pidin molemmat tunnit myös pari viikkoa sitten, joten pääsin ensimmäisen tunnin kanssa jatkamaan samalla aiheella, eli pääty-ympyrällä. Toinen tunti hyppäsi viimeksi, joten jouduin keksimään sille jotain uutta tekemistä. Olin valmistautunut aika huonosti, koska en tehnyt mitään suunnitelmaa, mutta aika kiva tunti siitä sitten lopulta saatiin, kun keksin tehtäviä sitä mukaa kun huomasin, missä oli parannettavaa.

Tykkään kyllä pitää tunteja, se on ihan erilaista kuin ratsastaminen, mutta kuitenkin vähintäänkin yhtä palkitsevaa. Paitsi silloin, jos oppilaat ei kuuntele ollenkaan... Kuten vaikka tänään, kun olin alkeiskurssilla taluttamassa. Tosin vika saattoi olla myös siinä, että Amin mielestä olisi ollut paljon kivempaa vain kävellä mun perässä ja niinpä se seurasi mua aina, kun menin keskemmälle, hidastin, pysähdyin tai mitä vaan. Ratsastaja sai sitten yrittää selässä kaikkensa, mutta ponia ei juuri kiinnostanut. Pieni paha puoli siinä, että hoitaa niin kauan.

Amilla oli jännittävää tarhassa tänään.