Perjantaina tehtiin historiaa, kun mun vanhemmat tuli katsomaan Simppaa. Ne oli yllättävän suostuvaisia, kun ehdotin, että ne tulisi joku kerta katsomaan Simppaa. Kyllä ne aina välillä on käyneet tallilla, mut pääasiassa niiden kontakti hevosiin on vaatteissa tuleva haju. Isi on ennen aina käynyt kattomassa mun tunteja ja äitiä pelottaa katsoa, kun ratsastan. Mutta tänään siis ne tuli.
Lähdettiin melkoisen säätämisen saattelemana tallille, jossa ekana hain Simon sisään. Käytiin melko kummallista keskustelua hevosten hoidosta samalla, kun harjasin Simpukan. Ihmeen kauan kesti ensimmäinen neuvo, vasta kun olin saanu harjattua melkein kokonaan ("Et kai sä sen takana seiso?" Setvin häntää). Laitoin sitten kuntoon ja lähdin kentälle, just samaan aikaan, kun vanhempien vanhat tutut tuli. Niillä on hevonen tuolla ja olen ne pari kertaa nähny ja moikannut. Vanhemmat jäi sitten juttelemaan niiden kanssa ja mä menin kentälle. Tein ihan perus eteen-alas ratsastuksen. Tai no oli tarkoitus, mutta Simppa vastusti oikein lahjakkaasti kaikkea, joten menin sitten kunnolla ja ratsastin läpi. Kaikki askellajit molempiin suuntiin ja sitten vähän vaihtoja ja takaosakäännöksia. Lopulta poni oli tosi hyvä. Laitoin isin ja äitin katsomaan tekikö Simppa puhtaita vaihtoja ja ruuvasiko se takareissa, mutta ei ne oikein osannut sanoa. Ei ehkä ihme. Hoidin sitten hevosen nopeasti pois ja lähdettiin kotiin.
Lauantaina ajattelin eka mennä maastoon, mutta päädyin ötökkävaaran takia lopulta maneesiin. Alkuverkkasin nopeasti ja koska Simppa oli tosi hyvä ja perjantain hyppäristä jäi vähän ikävä maku, rakensin sitten maneesiin muutaman kavaletin ja yhden esteen. Hain ihan vaan askelten osumista kavaletille molemmista suunnista sekä ympyrällä että suoralla. Oikeaan paikat löyty hyvin, vasempaan ei juuri ollenkaan. En tiedä mikä siinä oli. Muutaman melkein onnistuneen kavaletin jälkeen tulin pientä okseria vasemmalta. Jostain syystä en nähnyt paikkaa ollenkaan, eikä askeleet sopineet, vaikka muutin laukkaa ja lähestymistietä. Yhden ihan kohtalaisen hypyn jälkeen päätin sitten vaihtaa suuntaa (tulin siis ehkä neljä kertaa) ja käänsin ja nostin esteen, sekä kannoin kavaletin ja puomin eteen. Eli puomi-kavaletti-askel-okseri. Tällä sain askeleet pakostakin osumaan esteelle ja uskalsin vähän nostaa sitä. Näin päin Simppa löysi ponnistuspaikat kuitenkin ilman ongelmia, joten siinä mielessä puomi oli turha. Kerran puomi ja kavaletti kyllä pelasti, olisi muuten varmaan okseriin menty sekaan. Hyppäsin pari kertaa nostaen sitä okseria, lopulta oli noin metrissä ja parin onnistuneen hypyn jälkeen lopetin. Kevensin loppuun ja kannoin esteet pois. Simppa oli ihan innoissaan hyppäämässä, hassu.
Hoidin sitten tietysti hevosen eli huuhtelin, kylmäsin ja tungin mömmöt. Sai myös ruuat ja sillä aikaa pesin suitset. Tajusin ennen ratsastusta, että martingaali oli ihan törkylikanen, paha minä. Putsailin myös muita varusteita odotellessani Simpan ruokailun loppumista. Kyllä huomaa, että täällä on muutakin tekemistä kuin kamojen putsaus. Musta on tullu tosi laiska tekemään kamoille mitään. Se alkoi kyllä pikku hiljaa jo ennen kesää, kun hoidettavien hevosten määrä lisääntyi, mutta nyt olen tosiaan niin laiska, että hyvä kun kuolaimet pesen. Pieni ryhdistäytyminen voisi olla paikallaan.
Tänään päätin olla uhkarohkea ja mennä Simpalla ilman satulaa. Se on sen verran sinko, etten viime vuonna esim. osallistunut ollenkaan tallin perinteisiin jouluviesteihin, koska Simppa olisi varmaan seonnut. Tänään Simpukka oli kuitenkin tosi fiksu, jopa laiska. Siitäkin huolimatta, että kesken ratsastuksen alkoi tulla vettä taivaan täydeltä.
Aloitin harjaamalla Simpan laitumella. Se oli nätisti ja rapsuteltiin ja seurusteltiin myös. Vähän vastentahtoisesti tuli sisään ja laitoin sitten kuntoon. Eli suitset ja suojat. Ajattelin eka mennä maneesiin, enkä ottanut siksi raippaakaan tallista, mutta jäin kuitenkin sitten kentälle ja sen raipan olisin kyllä tarvinnut. Ehkä Simppa epäröi siksikin, että sillä on ehkä kerran aikaisemmin menty ilman satulaa. Viime kesänä, silloin menin vain käyntiä, koska ravissa hevonen meni heti lukkoon. Tänä vuonna meni tosi hyvin ja ravasin ja laukkasinkin. Muutaman ympyrän molempiin suuntiin, pääasiassa mentiin käynnissä. Tein väistöjä ja takareita ja molemmat meni ihan ok, vaikka poni olikin vähän pohkeen takana ja sain aika paljon ratsastaa eteen. Tosin ihan varmasti myös sade vaikutti, koska normaalisti ei ikinä ratsasteta sateessa.
Oltiin sitten melko märkiä, joten Simppa sai viltin päälle ja huuhtasin jalkoja. Hevosen kuivatellessa pesin suojat ja harjat sekä pyyhkäisin suitset satulasaippualla, jottei ne vallan muutu koppuraksi. En jääny tallille ihmettelemään vaan suuntasin kotiin. Ennen iltaruokintaa, mikä on ihme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti