Lauantaina aamulla lähdettiin äitin kanssa ajamaan kohti Mikkeliä. Matkalla pysähdyttiin tallilla ja ratsastin Simpan nopeasti. Se olikin historian nopein tallikäynti, joka kesti vähän reilun tunnin. Nopea harjaus ja kamat niskaan ja kentälle. Menin kaikki askellajit ympyrällä ja ratsastin hevosta pyöreäksi eteen-alas. Simppa oli tosi hyvä ja en joutunut ollenkaan ratsastamaan, vaan hevonen tarjosi juuri sitä mitä halusin. Siinä vaiheessa kun olisin ollut valmis lopettamaan, aikaa oli kulunut 20min! Niinpä tein vielä vähän väistöjä ravissa molempiin suuntiin. Ihan muutaman askeleen, jotta muoto ja rentous säilyi. Nekin meni hyvin, joten kevensin ja kävelin vielä loppuun. Ratsastin ehkä sen 30min. Simppa ei edes hionnut, joten sutaisin sen nopeasti harjalla ja vaihdoin vaatteet ja lähdettiin kohti Mikkeliä ja Kunkkareita.
Olin ihan sairaan iloinen, koska Simppa oli niin hyvä ja selvästi kuukauden työ ei ole mennyt hukkaan, koska juhannuksena ei olisi ollut puhettakaan saada hevosta ratsastettua 20 minuutissa kokonaan läpi ja pyöreäksi. Kai sitä vähän saa olla ylpeä omasta työstään?
Viikonloppukin oli oikein mukava. Oon aina tykänny erityisesti Mikkelin raveista ja St. Michelistä ja Kunkkarit tietysti on muuten hieno tapahtuma, joten kun ne kaikki pistää yhteen, oli ainekset huikeaan raviviikonloppuun. Oon viimeksi käynyt raveissa 2007, siihen aikaan käytiin enemmänkin raveissa äitin työn takia. Nytkin pysähdyttiin moikkaamaan äitin tuttuja noin joka kymmenes metri. Oli tosi kiva olla pitkästä aikaa raveissa ja yllättävästi kaikki tuntui tosi tutulta. Tosin hevosia en paljoa tuntenut, mutta aika nopeasti sai tämän hetken huiput selville lähtölistoista. Viikonloppuun mahtui sadetta ja aurinkoa unohtamatta ukkosta, joka iski lauantaina päälle. Kävin shoppailemassa kisatakin ja kannukset (raveista!) ja kiertelin muutenkin ravitorilla. Jos olisi oma hevonen, sieltä olisi saanut hyvällä alennuksella vaikka mitä. St. Michel oli lauantain päälähtönä, eikä normaalin kovatasoinen, vaikka vauhdissa se ei näkynyt. Kunkkarit taas oli tasokkaat, johtuen osittain Mikkelin hyvästä radasta. Omat suosikit oli B. Helmiina ja Erikasson, joista Erikasson ottikin ansaitun kuninkuuden. B. Helmiina voitti lauantaina, mutta hyytyi sunnuntaina ja voiton vei niukasti Sirun Valpuriina ennen B. Turoliitä, joka on myös aina kuulunut omiin suosikkeihin. Mutta onnistunut viikonloppu ja ehkä ensi kesänäkin voisi eksyä raveihin.
Tänään sisko kävi ruokkimassa ja tsekkaamassa Simpan, huomenna aamulla ajelen aikaisin pakkaamaan kamat ennen lähtöä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti