Jos kaikki aina sujuisi, elämä olisi aivan liian helppoa

Keskiviikkona kaverini kävi hoitamassa Simpan. Se oli ollut vähän jäykkä ja tahdittanut edestä, joten jännityksellä menin torstaina tallille, koska meillä piti olla estetunti. Korostan vielä, että Simpan tahdittaminen/epäpuhtaus näkyy yleensä muutamien askelten ajan kaarteissa oikealle. Syytä ei ole kyetty selvittämään, mutta liikunta siihen on auttanut, joten liikutetaan tilanteen mukaan. On täysin päivästä riippuvaista, miten Simo liikkuu, joten etukäteen ei voi tietää. Tahdittaminen on tässä vähentynyt koko ajan.

Joka tapauksessa. Mentiin eilen siskon kanssa tallille ja laitettiin Simppa kimpassa pikaisesti kuntoon. Maneesilla sisko taas talutti hevosta ja kannoin itse rataa.  Alla näette hienon radan, jonka suunnittelin ihan itse, ohjeilla: sarja, kaareva suhteutettu ja esteet diagonaaleille. Juuri riitti tolpat, mutta ehjiä kannattimia ei ollut, joten esteet eivät olleet ihan suoria.

Ykkönen vesimatto, kakkonen punainen portti, kolmosella tötteröitä,
nelonen kukkaeste, vitonen lankku kastelukannuilla
a kutosella muovikanistereita

Opettajan tullessa rata oli melkein valmis ja innostuttiin laittamaan kaikkia mahdollisia täytteitä esteisiin. Mainitsin viime viikolla erikoisestekammostani, nykyisin se ei juuri vaivaa, vaan mitä erikoisempi este, sitä parempi. Toki myös luotan Simoon, ihan vieraalla hevosella kaikista erikoisimmat esteet saa jäädä. Meinasin keväällä lentää muutaman kerran hevoselta, jonka piti olla kokenut hyppääjä mutta joka kyttäsi erikoisesteitä. Suurin ongelma oli jotain niinkin kamalaa kuin valkoinen portti. Suosikkieste on tätä nykyä vesieste :D

Kun rataan oli tungettu kaikki mahdollinen rekvisiitta, kiipesin selkään ja verkkasin nopeasti ravissa ja laukassa. Simo kaatui ikävästi sisäpohjetta päin varsinkin oikeassa kierroksessa. Otettiin muutama pikkuhyppy ja tulin sitten kahdeksikkoa ykkönen, kakkonen. Simppa hyppäsi hyvin ja paikatkin löytyi ihan ok, joten keskityttiin mun istuntaan. En varsinaisesti sukella, mutta Simpan kanssa jostain syystä mulla on istunnan painopiste liian edessä. Muilla hevosilla ei ole samaa ongelmaa ainakaan yhtä selkeästi. Sainkin muutaman hypyn jälkeen korjattua vähäsen. Joten käyntihuili ja sen jälkeen tultiin pientä rataa, joka kuului ykkönen, kakkonen, kolmonen (se oli ristikko-okseri koska muuten kannattimet eivät pysyneet paikoillaan), neljonen (väli oli 20m), viitonen (6m välissä), kolmonen uudestaan, ykkönen, nelonen toisesta suunnasta ja kakkonen.

Rata meni myös ihan ok. Paikat oli alkuun vähän hakusessa, mutta suhteutettu ja sarja oli hyviä. Simppa kaatui sisäpohjetta päin niin että okserille tuli aika tiukka tie. Neloselta tulin okserille, koska portti oli maassa. Se olikin ainoa isompi virhe ja ihan ratsastusmoka. En nähnyt askelta ja toin sitten liian juureen. Jostain syystä ratkaisen aina ennemmin lähelle kuin kauas. Simppa on monta kertaa pelastanut niistä paikoista ja en usko että kovin moni muu olisi antanut näin paljoa anteeksi.

Lopuksi tultiin rata, joka oli sama toiselle vesihypylle asti. Siitä jatkettiin vastakaarrolla yli kukkaesteestä (nelonen toisin päin) ja sarjalle, sitten ykkönen, kakkonen ja kolmonen. Esteet oli vähän isompia ja meni huomattavasti paremmin. Paikkoja en tosin aluksi saanut osumaan sen paremmin, mutta nyt uskalsin antaa hypätä kaukaa, mikä olikin oikea ratkaisu. Loppurata piti hypätä (toinen hyppy vedeltä eteenpäin) uusintana, mutta en saanut käännettyä, joten sen tulin vielä pari kertaa ennen kuin suoritin sen tyydyttävästi. Entinen (pikkuluokkien) uusintaekspertti. Jeij. Osaan kyllä ratsastaa uusintaa ja välillä on tullut ratsastettua vähän uhkarohkeitakin uusintoja. Mutta se vaatii tietyn fiiliksen, joka yleensä tulee vain kisoissa.

Lopulta, kun olin saanut sen uusinnan hypättyä hyväksyttävällä tavalla, kevensin Simpalla hetken ja sisko talutti sen loppuun samalla kun korjasin esteet. Maneesi oli taas kuin sauna ja kaikki oltiin enemmän ja vähemmän paistettuja.

Simppa pääsi pesulle, kylmäsin ja laitoin linimentin jalkoihin ja geelin selkään, juotettiin sille melassi-elektrolyyttivettä ja pikaputsaus kamoille ennen suuntaamista kotiin. Simppa oli ihan huippu, pitäisi vaan itse opetella ratsastamaan.