Toinen on jo tutumpi

Tänään oli herätys taas seiskalta ja kyyti tuli kasilta hakemaan. Herätys oli ihan yhtä vaikea kuin eilenkin, onnistuin jo kääntämään kellon Irlannin aikaan, vaikka olisi kannattanut olla tekemättä sitä. Eli mennä nukkumaan ennen puoltayötä...

Aamulla oli pieniä sadekuuroja

Pääsin tänään tutustumaan tarkemmin aamutalliin. Tallissa on siis kuusi eri osaa, yards 1-6. Kolmosessa asuu pelkkiä kilpahevosia, ykkösessä on "huonommat" kisahevoset ja parempia nuoria. Kakkosessa asuu vähän parempia hevosia ja nelonen, vitonen ja kutonen on huonompien nuorten talleja. Näin karkeasti jaoteltuina. Ruuat annetaan kahdesti päivässä ja hevoset saa heinää sellaisen ison kasan sekä väkirehua, jossa on melassia ja kauraa, enimmäkseen melassia,  yhteensä kymmenen litraa päivässä. Riippumatta hevosesta. Lisäksi osa saa öljyä tai jotain lisäravinteita. Ja tietysti tallin tähti Alligator saa omat sapuskansa. Karsinoita me ei ainakaan vielä ole siivottu ja hevoset tosiaan seisoo sisällä, joten tarhaamistakaan ei ole. Osa hevosista menee kävikseen ja loppuja aletaan ratsastaa kun käytävät on lakaistu ja tallin huoltotoimet tehty.

Mulla oli tänään hevosina eiliseltä tutut Chinnok ja Jaffa sekä juoksutettavana Chilli. Lisäksi sain ratsastettavaksi uuden tuttavuuden Jayn. Se on melkein musta tummanruunikko läsipää ja ikääkin löytyy kymmenen vuotta, joten sen pitäisi siis olla jo ihan ratsastettava hevonen.

Tigger, yksi eilisistä ratsuista.

Aloitin Jaffasta, koska en halunnut tapella sen kanssa myöhemmin. Tänään otin raipan heti mukaan, joten hevonen liikkui paljon paremmin. Muutenkin oli ihan ok, vähän painoi kädelle, mutta toimi kuitenkin. Mutta se kääntyminen. Oikein malliesimerkki lapa ulkona valumisesta. No yritin sitä korjata, mutta kun pohkeet ei tarkoita mitään, se on vähän hankalaa. O kävi ovella ja käski olla välittämättä muodosta laukassa, hevonen on neljä. No se selittää paljon, mutta en mä muodosta välittänytkään vaan yritin välttää törmäyksen seinään. Olisi tosiaan helpompi, jos tietäisi noista hevosista jotain ennen kuin kiipeää niiden selkään. Jaffakin näyttää ehkä kuusivuotiaalta, koska se on lihaksikas ja pyöreä, toisin kuin ruipelot nelivuotiaat. Ovissa ei ole edes nimiä, saati ikää, joten ihan silmällä joutuu arvailemaan hevosten ikää. Kunhan ensin löytää oikean hevosen. Joka tapauksessa tämän tiedon kuultuani suhtauduin hevoseen kovin eri tavalla ja nelivuotiaaksi se on siis todella hyvä. Ainoa ongelma on tosiaan se, ettei ne pohkeet tarkoita yhtään mitään, milloinkaan, ikinä tai mihinkään suuntaan. Jos Jaffa jää mulle ratsastettavaksi alan ehdottomasti työstää tätä ongelmaa.

Seuraavaksi otin sitten Jayn. Se oli asiallinen käsitellä ja toivoin jo, että se olisi mukava ratsastaakin. Vielä mitä. Oltiin kentällä ja Jay liikkui kuin täi tervassa. Raippa mulla oli sentään mukana, muuten mistään ei olisi tullut mitään. Aloitin ihan siitä yksinkertaisesta asiasta, että pitäisi liikkua eteen. Sitten pääsin vähän asettamaankin. Kyllä sen tunsi, että hevonen osaa ja tietää, mutta se vaan ei viitsi ja on niin tajuttoman jäykkä. Lisäksi en pystynyt ollenkaan olemaan sen liikkeissä. Varsinkin ravi, myös kevytravi, oli ihan kamalaa, eikä estesatula ainakaan auta asiaa. Tuntui etten osannut ollenkaan ratsastaa. Jayn selässä mulle tuli mieleen Roi. Pohdin siinä, että mitä hevosia nää muistuttaa. Laiskoja, jäykkiä, vaikeita istua... ja aloin yhdistellä eri hevosista, kunnes tajusin että Roihan on oikeasti juuri samanlainen, varsinkin Jayn kanssa kun vertaa. Nuoret on toki nuoria ja niiltä ei voi mitään olettaa sen takia (tai no olettaisin että nuoretkin osaisi liikkua eteen, mutta ei väkisin) mutta Jay selvästi osaa, se vaan ei oikein viitsi. Lopulta sain siirtymisillä Jayn vähän liikkumaan eteen, joten lopetin siihen, koska olin ihan kuollut. Lopputunnista alkoi lisäksi sataa vettä, joten olin myös märkä ja kylmissäni. Onneksi sitten oli lounas, joka tosin oli salaattia. Mutta sen jälkeen saatiin teetä (kuten aina) ja se lämmitti vähän.

Chinnokin jätin jälkiruuaksi, eli ratsastin sen viimeisenä. Mentiin maneesissa, koska kenttä oli niin märkä. Chinnok oli tosi paljon parempi kuin eilen, ei kääntänyt päätään vinoon läheskään niin paljoa ja asettui jo rehellisesti molempiin suuntiin. Tehtiin siirtymisiä ja tosiaan sitä asetusta. Muutamia tosi kivoja pysähdyksiä ja käynti-ravi sekä ravi-käynti siirtymisiä tuli. Laukatkin nousi ihan ok, vaikka näillä kaikilla tuntuu olevan melkoisia ongelmia nostaa laukkaa. Ne helpommin vaan ajautuu laukkaan. Yhdessä laukannostossa Chinnok säikähti jotain, tai jotain. En tiedä mitä tapahtui, mutta hevonen ryntäsi eteen kuin pistoksen saaneena. Vähän se yllätti, mutta ei ollut mitään ongelmaa pysyä kyydissä. Annoin sitten Chinnokin laukata sen mitä se halusi ja puolen kierroksen jälkeen alkoi tuntua siltä, että antaa kiinni. Niinpä siirryttiin ravin kautta käyntiin, rauhoitin tilanteen ja yritettiin uudestaan. Tällä kertaa Chinnok nosti laukan hyvin, joten toisen noston jälkeen kevensin loppuun. On se vaan kiva ratsastaa ja nelivuotiaaksi ihan sairaan hieno.

Chilli

Jäljellä oli vielä Chillin juoksutus. Jouduin menemään kentälle, joka siis ui, koska yhtä oria ratsastettiin maneesissa (aika hieno muuten kyseinen tapaus, musta ja päässä pienet valkoiset merkit, en saa kuvaa hevosesta nyt päähäni, että osaisin sanoa mitkä merkit). Joka tapauksessa Chilli ei liikkunut ulkona senkään vertaa kuin maneesissa ja hakkasin raipalla maata minkä pystyin. Mikä tietysti johti siihen, että olin aivan ravassa itsekin, eikä hevonen liikkunut silti mihinkään. Jollain ihmeellä sain sen laukkaamaankin, joten lopetin ja fiilikset oli taas aika nolla.

Hevosta pois hoitaessa juttelin asiasta Katjan kanssa, koska olin varma, että hevoset oli juoksutettu jollain muulla tavalla ja kukaan ei vaan ollut viitsinyt opettaa sitä mulle. Katja sanoi, että hänellä on aina samoja ongelmia hevosia juoksuttaessa ja ettei niitä oikeastaan ole opetettu toimimaan liinassa. Chilli on kuulema yksi helpommista juoksuttaa. Mikä ei ainakaan lohduta. Osa kuulema potkii päin, jos niiltä pyytää jotain. Että sellaista.

Damon, joka näyttää tosi kivalta.

Tehtiin vielä illalla iltatalli, joka on jo vähän tutumpi. Jaoin edelleen heiniä, mikä ei kyllä ole kovinkaan mukavaa hommaa, koska heinä on melkoisen homeessa ja/tai pölisevää. Ei tekisi mieli antaa sitä hevosille, mutta minkäs teet.

Päästiin lähtemään vähän myöhässä. Tänään ei käyty kaupassa vaan syötiin eilen ostettuja ruokia. Tein jauhelihakastiketta ja pastaa, eli melko perusruokaa. Katja paistoi lopusta jauhelihasta pihvit huomiseksi ja sai palohälyttimen soimaan. :D Onnistuin hiljentämään sen, toivottavasti en lopullisesti... Nyt alan suuntaamaan petiin.