maanantai 10. kesäkuuta 2013

Kevätkauden päätös

Kaikki oli jo ihan kevätunnelmissa, joten viimeinen viikko kevätkautta oli iloinen ja onneksi myös aurinkoinen. Perjantaina hypättiin rataa, "liiallisen" auringonpaisteen takia kenttä oli liian kova, mutta maneesissa olikin sitten mukavan viileää. Siitä lisää myöhemmin.

Sunnuntaina oli virallisestikin viimeinen päivä kevätkautta. Meillä oli koulutunti toivehevosilla. Itse toivoin Simppaa tai Dellaa ja sain Dellan. Ennen tuntia herkuteltiin feta-pinaatti- ja mansikkapiirakoilla ja sitten lähdettiin Saharaa muistuttaneelle kentälle viimeiseen koulurääkkiin.

Aiheena oli käynnin kautta vaihdot kolmikaarisella, ei mikään maailman helpoin tehtävä Dellalle. Aloitettiin ensin käynnissä ja ravissa kolmikaarisella. Käynnistä tehtiin pysähdyksiä keskihalkaisijan kohdalla, ravissa vain puolipidätteillä pieni kokoaminen. Della oli aika raskas kädelle ja pyrki valumaan matalaksi. Yritin saada sitä ratsastettua paremmin pohkeen eteen, jolloin se lyhenee, tulee korkeammaksi ja kevenee kädelle. Menin Dellalla kaksi kertaa viikolla ja hyppäsin perjantaina ja joka kerta tamma oli hyvä, keskiviikona ehkä paras, mutta ei huono perjantainakaan. Sen sijaan nyt se ei halunnut millään irrottaa ohjasta ja kantaa itse itseään.

Tehtiin kolmikaarista ensin keventäen ja sitten harjoitusravissa ilman jalustimia. En tiedä mikä siinä ilman jalustimia oli, mutta istuin itse silloin aivan vinossa. Meillä on joku yhteinen kieroutuma Dellan kanssa. Otin muutamia kertoja käyntiin itsekseni, koska tammasta tuli niin vahva kädelle ja se vain roikkui ohjalla. Jäin kyllä myös itse vetämään liikaa ja unohdin hellittää, mikä yleensä auttaa siihen tai ainakin sysää molempia oikeaan suuntaan. Yleensä ratsastan Dellaa itsekseni ja varsinkin kun se on ihan huippu, kukaan ei koskaan ole katsomassa. Ehkä nytkin mulla oli alitajuisesti pieni paine näyttää opettajalle, miten hienosti Della osaa mennä. Della kuitenkin parani vähitellen, onneksi.

Aloitettiin laukkatehtävät laukkaamalla pitkillä sivuilla ensin myötälaukkaa ja sitten vastalaukkaa. Alkuun Della veti itsensä pitkäksi ja laukka oli isoa hirvilaukkaa. Sain sitä vähän kasaan, mutta kovin pyöreäksi se ei tullut. Olisin kaivannut kaarevia teitä, joilla olisin saanut tammaa vähän pyöreämmäksi. Mutta tällaistahan se on tunneilla, aina ei voi tehdä mitä haluaa. Siksi tykkäänkin ratsastaa Dellaa yksin, koska silloin voin tehdä juuri niin kuin tuntuu hyvältä. Ja sitten menen koko tunnin sitä samaa ympyrää. Ei ne tunnit siis ihan huonokaan asia ole.

Lopuksi sitten kolmikaarista käynnin kautta vaihdoilla. Muutaman kerran siirtymiset laukasta käyntiin meni vähän pitkäksi, ne ei todellakaan ole Dellan vahvuuksia. Mutta keskiviikkona niitä juuri hioin ja silloin hevonen esitti muutaman niin hienon siirtymisen, että uskalsin vaatia siltä vähän enenmmän. Kun Della alkoi oppia, että keskihalkaisijalla siirrytään käyntiin, siirtymisistä tuli parempia ja muutaman kerran hevonen tuli suoraan käyntiin. Onneksi opettaja näki tunnin parhaan siirtymisen, kerrankin.On niitä toki parempiakin nähty, mutta ainakin se oli selkeä siirtyminen, eikä epämääräinen valuminen käyntiin.

Tultiin myös muutamia keskiraveja väleissä. Ensimmäiset keskiravit Della laukkasi, en itse saanut sitä tarpeeksi pohkeen eteen ja napakammasta pohkeesta se rikkoi laukalle. Yksi oli ihan kohtalainen, vaikka hevonen veti itsensä pitkäksi ja täysin pois peräänannosta. Viimeinen alkoi todella hyvin, Della venytti, pysyi pyöreänä ja tahdissa. En kuitenkaan päässyt ratsastamaan sitä loppuun asti, kun edellä mennyt ratsastaja putosi ja kaikki joutui vetämään hevoset seis. Kiitin tietysti Dellaa, mutta ei se nyt mikään maailman mukavin tapa ollut lopettaa asiaa. Ei sitten enää tultu uudestaan, mutta loppuraveissa pyysin Dellaa vähän eteen, jotta pääsin kiittämään sitä sitten siitä. Lopussa Della sai olla matalampana ja oli ihan mukava, vaikka edelleen painoi mun makuun liikaa kädelle.

Opettajan mielestä hevonen oli hyvä. Varmasti se olikin parempi kuin yleensä tunneilla, mutta tiedän sen ja meidän molempien pystyvän niin paljon parempaankin, etten ollut kovin tyytyväinen. Della saattoi olla vain väsynyt, olihan kentällä varmasti 25 astetta lämmintä. Ehkä sillä oli huono päivä tai jotain. Mutta ratsastin myös itse huonosti. Olin liian kärsimätön, ratsastin liikaa kädellä ja yritin päästä liian nopeasti toivomaani tulokseen. Olisi kannattanut keskittyä perusasioihin: käyttää pohkeita, pitää hevonen suorana, hellittää ohjista ja rauhassa tehdä töitä hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. No, ensi kerralla sitten taas vähemmin painein.

Tunnin jälkeen huuhtelin sekä Simpan että Dellan vesarissa, ne molemmat hikoavat ihan hirveästi ja varsinkin Simppa aavistuksen paksukarvaisempana jää helposti hikiseksi. Karvasta näkee ja tuntee, että se ei ole puhdas ja märkänä hevonen vaahtoaa, vaikka kuinka pesisi. Niinpä toisinaan on hyvä huuhdella runsaalla vedellä kaikki kertynytkin hiki pois. Oli muuten ihan eri näköinen hevonen, kun karva oli puhdas.

Syötiin vielä loput kakuista ennen kuin vietin sitten loppuillan hevosen selässä. Ensin vedin kaksi maastoa Lassilla ja sitten yhden Metellä. Oli oikein mukavaa. Tunneilla oli hauskaa porukkaa ja kaikki vain halusi mennä kovaa. Niinpä sitten mentiin muutama pätkä vähän kovempaa ja ratsastajien ja hevosten ilmeisetä päätellen kaikilla oli kivaa. Yhdellä tunneista puoli jonoa tuli pukitellen kaikki laukkapätkät, mutta ratsastajat vain nauroi. Yksi hevosista oli kaksi tuntia mukana ja kävi toisella tunnilla niin kuumana, että jouduin jo kääntämään Lassia eteen, kun hevonen ratsastajastaan välittämättä yritti tulla ohi. Muutenkin maastojen vetäminen on aikamoista taaksepäin tuijottelua, mutta onneksi mulla oli fiksut vetohevoset.

Oikein onnistununt kauden päätös siis ja nyt jatketaan kesän merkeissä. Kaksi viikkoa vielä ja sitten hevoset pääsee ansaitulle laidunlomalle. Siinä pääsee sitten yksi jos toinen muukin lomailemaan ja lataamaan akkuja. Ainoa paniikki on, että Lappeenrantaan on enää neljä viikkoa. Siis neljä sellaista viikkoa, että hevoset on tallilla. Joten a p u a, tässähän pitäisi jo olla valmista kohta. Valmennukset alkaakin tällä viikolla, joten kuulemisiin!

6 kommenttia:

  1. Ketkä kaikki pukittelee?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika monet saattaa tehdä pieniä ilopukkeja, mutta sunnuntaina keveimmät takapäät taisi olla Flooralla, Alballa, Tipolla ja Hopsulla.

      Poista
    2. Hahah, Alballa oli joo lievästi sanottuna kevyt takapää :D t: linda

      Poista
    3. No joo :D Sillä on sellaisia päiviä...

      Poista