sunnuntai 25. elokuuta 2013

Hetken leikin ahkeraa hoitajaa

Huomasin jo viime keväänä, että mun hoitamisen taso oli kovasti laskenut. Kirjoittelinkin siitä pari viikkoa sitten. Ja päätin aloitta ryhtiliikkeen. Jokainen voi sitten arvella ihan hiljaa itsekseen, miten siinä kävi.

Sanotaan vaikka niin, että kyllä mä hevoset harjaan joka päivä, putsaan kamat kun ne on likaiset ja harjaan suojat aina ennen kuin laitan ne jalkaan. Mutta paluu siihen vuoden 2008 hoitamiseen ei oikein onnistunut. Silloin joka päivä paitsi harjasin hevoset hyvin, pyyhin suitset, harjasin huovat, vyöt ja suojat, pesin kupit sekä putsasin harjat. Kerran viikossa pesin suitset, harjat ja suojat ja satulankin joka toinen viikko. Hoidin silloinkin kolmea hevosta. Iso ero on siinä, että silloin kävin tallilla kolme kertaa viikossa. Nykyään käyn kuusi kertaa viikossa ja yritän viettää siellä yhtä päivää kohden mahdollisimman vähän aikaa. Niinpä kamojen hoitaminen jää viikonloppuun, arkisin vain hoidan hevoset ja putsaan kamat sen verran kuin on pakko.

Lisäksi aikaa hoitamiselta vie nykyisin niin paljon kaikki muukin. Tällä viikolla esim. olen juoksuttanut Dellan joka päivä (paitsi keskiviikkona kun en ollut tallilla). Dellalla on taas selkä ollut vähän kipeä ja kun sopivaa satulaakaan ei löytynyt, laitettiin hevonen viikoksi pelkästään juoksutukseen. Se teki tosi hyvää, koska tamma liikkui liinassa kivasti. Aluksi se oli vähän haluton, mutta joka päivä se liikkui paremmin ja paremmin. Positiivista on se, että se liikkui pyöreänä myös ilman mitään apuohjia. Toki käytin kumppareita silloin, kun halusin sen liikkuvan lyhyempänä, mutta alku- ja loppuverkat juoksutin sen ilman apuohjia ja hevonen hakeutui turpa melkein maahan.

Juoksutusta olen muutenkin päässyt harjoittamaan viime aikoina, koska myös Lillin juoksutus on viime viikkoina ollut ohjelmassa useamman kerran. Jos Della on joka päivä samanlainen, kuuntelee hyvin ja toimii pelkistä sanoista, Lilli on sitten toisesta ääripäästä. Siitä on mahdotonta sanoa, meneekö se hyvin vai pukkilaukkaa. Se on nuori hevonen ja käyttäytyykin niin. Toisena päivänä se on superhyvä, seuraavana se räjähtää käsiin ja juoksee liinan päässä ilman kontrollia. Näitä molempia päiviä on osunut tähän, mutta kyllä se vähitellen käyttäytyy kokonaisuudessa paremmin ja paremmin. Ja niinä päivinä, kun se oikeasti malttaa keskittyä, se väläyttelee sellaisia pätkiä, että niiden eteen kannattaakin välillä tehdä töitä.

Ja jos neljän hevosen hoitamiseen, taluttamisiin ja kahden hevosen liikuttamiseen ei mene tarpeeksi aikaa, olen tehnyt joka viikko tallitöitäkin. Ja kun kaiken tämän ymppää samaan päivään, voin sanoa ettei ole ihan helppoa. Eilen olin aamutallissa ja lisäksi yritin hoitaa hevoset ihan normaalisti. Niinpä söin aamiaista Simppaa harjatessa, siivosin niin nopeasti, että ehdin lounastauolla harjata Amin, pidin talutuksen ja ennen päivätallia harjasin vielä Dellan ja Lillin. Päivätallin jälkeen juoksutin Dellan, Lillillä oli onneksi kävelypäivä ja ihana ystäväni talutti sen samaan aikaan. Muuten ei olisi ollut mikään kiire, mutta nähtiin vielä kavereiden kanssa Suomenlinnassa. Oli kyllä hyvä palkinto päivän työstä, vaikka loppuillasta en jaksanutkaan enää edes keskustella.

No, tämä on oma valintani. Ei kukaan pakota tekemään tätä kaikkea. En vaan oikein ole koskaan osannut sanoa ei. Ja toisaalta tykkään siitä, mitä teen. Mutta olen tässä vuosien varrella oppinut senkin, että ei se satulan likaisuus oikeasti vaikuta mihinkään ja hevoset selviää hengissä, vaikka harjoja ei joka viikko pesisikään. Edelleenkään en luista asioista, joillla oikeasti on väliä. En vaan jaksa stressata turhasta. Kaikesta huolimatta puolueellisesti sanon, että Simppa ja Della on varmasti yhdet tallin parhaiten hoidetuista hevosista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti