maanantai 3. helmikuuta 2014

Pomppufiilis

Tänään pääsin pitkästä aikaa oikeasti hyppäämään Simolla. Täytyy sanoa, että olen joka kerta ihan innoissani. Nytkin tunnin alussa maltoin tuskin odottaa. Simppa saattaa olla vaikea ratsastettava, se saattaa vaatia kärsivällisyyttä sileällä, mutta esteillä meillä on aina synkannut tosi hyvin.
Aloitettiin tunti nopealla sileän verkalla, joka sisälsi ravia ja laukkaa itsenäisesti molempiin suuntiin. Simo oli tosi hyvä ratsastaa, joten vähän fiilistelemällä menin. Tein muutamia temponvaihteluita ja laukassa vaihtoja. Niiden kanssa oli vähän töitä, koska Simppa ei vaihtanutkaan yhtä helposti kuin Leia. Kun muistin tehdä sekä puolipidätteen että käyttää vaihtavaa uutta ulkopohjetta, Simo teki ihan ok vaihtoja.

Tykkäättekö muuten tästä vai vanhasta mustavalkoisesta viivatyöstä enemmän?
Hyppääminen aloitettiin sitten suoraan ihan esteillä ja pienellä radalla. Ensimmäisenä oli pinkki-harmaa kaarevalla tiellä oikealta kohti tallia (kuvassa vasemmalla), sitten punainen pysty ja valkoinen okseri - sini-harmaa pysty linja. Okseri tosin oli pystynä ja kaikki esteet muutenkin pieniä verkkaesteitä. Simppa oli vähän pohkeen takana alkuradasta ja tuli ihan juureen ekalle, myös tokalle askeleen kanssa oli vähän ongelmia, mutta linja meni hyvin.

Sitten tultiinkin jo koko rata, joka alkoi samalla tavalla ja sini-harmaan pystyn jälkeen jatkui pinkille pystylle ja siitä kulta-pinkille (kuvassa oranssihtava) ja lopuksi vielä keltainen okseri. Okseri - pysty linjalla oli välissä 13m ja pysty - pysty välissä 16m. Ensimmäisellä kierroksella rata oli ehkä 60-70cm, joten aika pieni edelleen. Tällä kertaa meni vähän paremmin kuin verkkakierroksella, askeleet löytyi paremmin ja rytmi muutenkin oli alusta asti parempi. Simo laukkasi sen verran enemmän eteen, että molemmat välit oli vähän ahtaita.

Tultiin sitten rata vielä kaikki "isona". Eli jokainen ratsukolle sopivalla korkeudella uudestaan. Tultiin Simpan kanssa vikoina ja meillä rata oli 80-90cm. Hyppään kuitenkin melkein joka viikko, joten mulla on vähän enemmän esterutiinia kuin muilla meidän ryhmästä. Olen kyllä iloinen, että mulle myös välillä nostetaan esteitä, jotta tehtävissä on vähän haastettakin ja että rutiini säilyisi myös isommilla esteillä. Simpastakin (kuten myös Lassisa) huomaa, että se hyppää paljon pieniä esteitä, koska se syttyy isommilla esteillä aina. Kisoissakin mitä isompi rata, sitä kovempaa Simo menee.

Joka tapauksessa olin innoissani, kun näin, että opettaja oikeasti nosti esteitä. Simppakin oli niin innoissaan, etten saanut ohjia lyhennettyä kun se jo ravaili. Sellaista pientä, innokasta ravia paikallaan, höpsö. Nostin sitten varovasti laukan, kun en tiennyt, miten Simppa räjähtäisi. Ei se räjähtänyt, mutta laukkasi reippaasti eteen. Ekalle esteelle tuli taas huono lähestyminen, kun en nähnyt askelta ja jäin sitten pitämään sen sijaan, että olisin ratsastanut eteen. Tokallekin tultiin vähän lähelle, mutta sen jälkeen rata sujui tosi hyvin. Eka suhteutettu meinasi jäädä tosi lyhyeksi, koska Simo hyppäsi niin isosti sisään. Toinen meni vähän paremmin, vaikka väli oli siinäkin lyhyt. Jäin itse vain nauttimaan hyvin sujuvista hypyistä ja unohdin ratsastaa väleissä kunnolla. Vika okseri tultiin kahdesti, koska menin ensimmäisellä kerralla menin opettajan mielestä liikaa hyppyyn mukaan. Toisella kerralla askel ei osunut, koska Simppa pääsi vähän veltostumaan maneesin ympäri laukatessa ja laukka kuoli kaarteessa. Ratsastin siinä eteen ja tultiin sitten jo liian pitkää laukkaa esteelle. Ylävartalo oli kuitenkin kai parempi toisella kerralla.



Simppa oli joka tapauksessa ihan superhyvä ja oltiin kyllä molemmat ihan liekeissä. Vitsi mä vaan tykkään hypätä sillä hevosella. Totesin taas, että Simpan kanssa homma vaan toimii. Ei tarvitse pahemmin säätää tai arvailla, riittää että hyppää kyytiin. Joidenkin hevosten kanssa vaan ajatukset kohtaa ja olen tajunnut jo aikoja sitten, että Simppa on siinä(kin) suhteessa mulle hyvin erikoinen hevonen.

Illalla hoidin sitten nopeasti Simpan ja Amin ja lähdin kotiin niin aikaisn kuin mahdollista, koska olin jo aamulla tekemässä aamutallia. Huomasi muuten myös, etten ole pitkään aikaan tehnyt tallia, koska olin viimeisen karsinan jälkeen aivan kuollut. Pitäisi ehkä harrastaa jotain muutakin liikunta...

2 kommenttia: