Vapaapäivä nro 3

Mitäs me kaksikymppiset leikkimässä murosotaa?

Sohva

Tänään herättiin liian aikaisin. Olisin oikeasti halunnut nukkua, mutta Kylie heräsi jo kasin ja ysin välillä ja alkoi pitää kamalaa meteliä. Mä en ymmärrä ihmisiä, jotka ei tajua olla hiljaa kun muut nukkuu. Joo, jos vahingossa kolautaa jotain tms. niin ymmärrän. Mutta en sitä että huudetaan huoneessa, jossa joku yrittää nukkua. Tällaiseen välinpitämättömyyteen en ole tottunut sitten ala-asteen. Mutta eipä Kylie muutenkaan osoita hirveästi kykyä ajatella muita. Tulee vaan aina niin tyhmä olo, koska mä yritän aina ajatella muitakin. Jos vaikka lähdetään johonkin niin odotan, että kaikki tulee. Yritän olla häiritsemättä muita oli kyse sitten nukkumisesta tai mistä muustakin. Pidän esim. puhelimen näppäimistön äänettömällä, kuuntelen koneelta asiat kuulokkeilla jne. jotta muiden ei tarvitse kuunnella niitä. Mutta nytkin kuuntelen jotain televisiosarjaa, jota kukaan ei edes katso, mutta ei vaan olle viitsitty laittaa tota tablettia äänettömälle...

Anyway. Kylie siivosi aamulla murot olkkarista ja keittiöstä. Sekin oli oikein juttu, että ne siivotiin. Vaikka Kylie kyllä siivoaa täällä varmaan eniten. Mutta musta on aika oletettavaa, että jos heittelee muroja ympäri kämppää, ne myös siivotaan. Ja ennemmin ollaan pahoillaan siitä, että muroja on kaikkialla kuin pidetään ääntä siitä, että ne siivotaan.

Nää oli tosi kivat, mutta ostin ne sitten
mustana. Voi olla et käyn ensi viikolla
nääkin vielä hakemassa.

Sen jälkeen lähdettiin kaupunkiin. Halusin mennä Penneysille ja olisin halunnut mennä sinne yksin, kierrellä vähän kaupunkia ja nauttia hetken rauhasta. Mutta Kylie ja Katja lähti mukaan. Sen sijaan, että olisin mennyt yksin ja iloisena, lähdettiinkin porukalla ja mä olin silti yksin, surullisena. No ne ei onneksi jaksaneet kauaa olla Penneysillä, joten mä jäin sinne sitten itekseni. Se on sen tason kauppa, että menee vähän aikaa kierrellä. Ja lisäksi yritin päättää, mitä ostan. Löytyi vaikka mitä, mutta matkalaukussa ei ole tilaa kuin ehkä sukkaparille. No ostin sitten vähän tavaraa (pientä!) joten ehkä mä ne jollain ängen laukkuun. Kuvailen noi ostokset kohta ja saatte sitten oman postauksen niistä.

Tulin sitten Tescon kautta kotiin ja nyt oon tässä kirjoitellut kaikenlaista. Ja kuunnellut noita noiden sarjoja, mitä ne kattoo netistä. Nyt alkaa Xtra Factor ja varmaan katotaan sitä, X-factor jo missattiin. Musta on tullut addikti, apua...! Ja täytyy sanoa, että tosi ärysttävää katsoa telkkaria Kylien kanssa. Se toistaa melkein kaiken mitä telkkarissa sanotaan. Kovaan ja ärsyttävään ääneen. Saa kommentoida, mä teen sitä itsekin, mutta tartteeko ihan kaikki toistaa? Ja samalla ivata sitä puhujaa... No miten vaan. Katja sano, ettei se varmaan osaa katsoa telkkaria ilman Kylien toistoja. No mä taas oon ilonen kun pääsen katsomaan telkkaria ilman noita raivostuttavia kiljumisia.

Aah, todellakin oon ilonen, että enää viikko jäljellä. Jos oltaisiin pidempään, varmaan yrittäisin sopeutua ja ignorata kaikki ärsyttävät asiat, mutta kun ollaan niin vähän aikaa enää, en jaksa käyttää energiaa siihen. Vaikka aika paljon energiaa vie tää ärsyyntyminenkin... No mutta, kyllä mä kestän. En edelleenkään tiedä mihin lähden, joten kai mä kohta varaan lennot Suomeen. Tai sitten varaan lennon Ruotsiin ja tarvittaessa sieltä sitten Suomeen. Pitää tässä katsella, huomenna on maanantai...

Pitää varmaan vielä yrittää vähän siivota ja aloitaa pakkausta, koska ensi viikko tulee olemaan kiireinen ja jotenkin helpottaisi kun noi tavarat alkaisi olla matkalauksuissa. Jos vaikka toisen laukun saisi pakattua niin voisi ensi viikonloppuna pakata toisen...

Löysin tällaisen puiston vahingossa.

 Mutta kirjoittelen vielä ostospostauksen, joten lopettelen tähän. Irlanti kuittaa vielä viikon!
(Ja jos sanoista puuttuu t, se johtuu vaan mun näppiksestä, jossa t ei tällä hetkellä oikein tahdo tehdä yhteistyötä...)