Ei ollut ehkä fiksuin veto katsoa Miss Congenialitya aamuyöhön, kun viikonloppuna en muutenkaan niin kovin paljoa ole nukkunut. Heräsin vasta kymmeneltä ja rauhallisen aamun jälkeen lähdin yhden jälkeen tallille.
Ekan kerran tänä vuonna ehdin rauhassa ennen tuntia harjata ja laittaa ihan itse oman hevosen. Tähän asti olen siis aina ratsastanut Dellalla. Ja vaikka olen yrittänyt ratsastaa sen joka kerta hyvissä ajoin ennen tuntia, se ei koskaan onnistunut. Kiitos ihanalle "hoitajalleni", joka viikosta toiseen jaksoi laittaa mulle hevosen kuntoon.
Ratsuna oli tänään Antti. En ollut ihan varma mitä odottaa, koska se on ollut viime aikoina niin kamala, eikä koulukurssista ollut kovin hyvät muistot. Lisäksi mua vähän jännitti ratsastaa sillä, koska en ollut ihan varma, mitä opettaja tulisi siitä sanomaan. Selvyyden vuoksi, mulla on siis kaksi vakkariopettajaa, toinen perjantaisin ja toinen sunnuntaisin. Lisäksi perjataisin meillä on "vakkarisijainen", joka on myös meidän valmentaja Lappeenrantaan. Eli käytännössä mulla on kolme opettajaa lähes viikoittain. Kaikkien kanssa ollaan tunnettu useamman vuoden ja ollaan hyvissä väleissä. Toisaalta on kiva, kun on monta opettajaa. Jokainen kiinnittää huomiota eri asioihin ja sitä kautta saa korjattua monia asioita paremmin. Mutta joskus se on vähän hankalaa, koska kaikki haluaa hevosia myös ratsastettavan vähän eri tavalla. Lopputulos on sama, mutta tie erilainen. Antista tiesin jo etukäteen, että sen ratsastamisesta tulee olemaan kaikilla aika erilaiset ohjeet. Ja niinhän se oli. Sen sijaan kaikki kolme on samaa mieltä siitä, että se on sairaan hieno hevonen ja mun pitää vaan opetella ratsastamaan sitä. Mikä on helpommin sanottu kuin tehty ja pelkään, ettei siihen riitä tämä vuosi(kymmen).
Lyhyesti sanottuna tunti meni huonosti. Antti ei taas vaihteeksi halunnut kuunnella sen enempää pohkeita kuin pidätteitäkään. Aina välillä se oli kaksi askelta ihan kiva, mutta olin aika sekaisin myös siitä, mitä mun pitäisi tehdä, koska sain jo kolmannet eri ohjeet, miten Anttia pitäisi ratsastaa. Toisaiseksi kukaan ei ole ymmärtänyt sitä ongelman ydintä, että se on ihan sama mitä siellä selässä teen, kun hevosta ei kiinnosta pätkääkään. Tänään tehtiin ihan perustyöskentelyä ympyröillä ja volteilla. Antti ei halunnut taipua vasemmalle, se puree kiinni vasempaan ohjaan ja on tyhjä oikealta. Oikealle se on sitten vino eikä pysy tuntumalla. Käynti oli ihan ok, ravissa oli muutamia ihan ok askeleita, mutta laukka oli jälleen kerran aivan kamalaa. Mä en luota siihen pätkääkään ja jään pitämään sitä ihan liikaa. Mutta ei ole paljon ikävämpää tunnetta, kun täysin poissa avuilta oleva hevonen, joka voi minä hetkenä tahansa räjähtää mihin vain. Antti on joku 100kg miesten ratsastama hevonen, eikä se paljoa kunnioita mun onnettomia puolipidätteitäni. Eikä pidätteitä sen enempää.
Mun tekisi mieli vaan sanoa, että unohtakaa koko juttu, tästä ei tule yhtään mitään. Kangilla Antti toimii ihan ok, kuten tästä kisavideosta näkee. Mutta tuntsareissa pitää mennä nivelsuitsilla. Siitä ei vain tule mitään, mun taidot vaan ei riitä saamaan hevoseen jotain järkeä. Toistaiseksi opettajat on jokainen vuorollaan saaneet mut uskomaan, ettei vielä kannata luovuttaa. Mutta jos ja kun mitään edistystä ei tapahdu, en tiedä kuinka pitkään kannattaa leikkiä, että Antti muka olisi vaihtoehto. Saa nähdä.
Tunnin jälkeen tehtiin meidän ryhmän kanssa hauska ryhmädynamiikka tehtävä, jonka opettaja antoi liittyen omaan valmentajakoulutukseensa. Siinä meni tunti kun pohdittiin roolejamme ryhmässä. Olin onneksi harjannut Simpan jo ennen omaa tuntia, joten harjasin vain Amin, jonka poikkeuksellisesti hoidin tänään ja Dellan. Käytiin myös vähän ihmettelemässä Dellan kanssa maneesissa tauon aikana. Tamma oli vähän poissaoleva, mutta suht pirteä.
Onneksi mulla on ihanat hoitohevoset, joiden kanssa aika ei ikinä ole ikävää. Enkä voi sanoa, että tallikaverit olisi sen huonompia. Koska pelkästään tämän päiväisen tunnin kaltaisilla tunneilla en kovin pitkään jaksaisi yrittää. Ja kaiken lisäksi mua lopulta aina hävettää, kun vaan valitan koko tunnin. Ei kai tämän lajin ole tarkoituskaan olla helppo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti