Paremmatkin tunnelmat voisi olla

Viimeiset pakkaukset, eli siis kaikki, oli ohjelmassa tänään. Lisäksi piti siivota, järjestellä, hoitaa viimeisiä asioita jne. Meinasi iskeä pikku paniikki iltapäivällä, kun tavarat ei mahtunut laukkuu, eikä kahteenkaan. Lopulta pakkasin talon kaksi suurinta laukkua ja ne meni juuri kiinni. Joten ei tarvitse paljoa shoppailla. Hyvä vaan, säästyy rahaa.

Illalla poikkesin pikaisesti tallilla sanomassa heippa hevosille ja ihmisille. Tai niin luulin, pääsin tallipihalle asti kun sain kuulla, että yksi tallin luottoponeista oli jouduttu lopettamaan ähkyn takia. Kyllä veti vähän hiljaiseksi, vaikkei poni kovin läheinen itselle ollutkaan. Mutta se oli yksi poneista, jotka olivat tietyllä tapaa tärkeitä kaikille. Tunnelma tallilla olikin sen mukainen ja iloisten hyvästien sijaan lohdutettiin toinen toisiamme. Oli aika vaikea hyvästellä hevoset, kun juuri oli isketty päin naamaa muistutus siitä, että mitä tahansa voi tapahtua. Lopulta olin tallilla tunnin pidempään kuin olisi ollut aikaa ja ajoin sateessa kotiin itkien. Lepää rauhassa Styby.

Ei tosiaan mukavin tapa hyvästellä ihmisiä ja hevosia, mutta ei sille mitään mahda. Nyt rohkeasti kohti tuntematonta, vaikka juuri nyt haluaisin enemmänkin vain jäädä kotiin. Enää vaan ei voi perua.