Kolmas kerta toden sanoo

Aamu valkeni melko viileänä ja heräys oli normaalisti seiskalta. Nukuin vähän paremmin, koska oon alkanu tottua siihen vinkumiseen. Tää jatkuva kosteus vaan alkaa tehdä mut hulluksi. Vaatteet on koko ajan  enemmän tai vähemmän märkinä ja tuntuu tosi ikävältä pukea aamulla päälle nahkean kosteita vaatteita.

Nelostalli

Joka tapauksessa päästiin tallille taas ja aamu alkoi tutusti hevosten ruokinnalla. Sitten jatkettiin kuka missäkin hommassa. Mulla ei oikeastaan ole aamulla mitään tehtävää vaan periaatteessa voisin aamutallin jälkeen aloittaa hevosten liikutuksen. Tänään kuitenkin siivosin kakkostallin, koska Katjan piti pestä muutaman hevosen harja ennen kuin lähti Limerickiin auttamaan S:ää ja C:tä (jos en ole aikaisemmin maininnut niin S on omistajaperheen nuorempi tyttö ja C toinen irlantilainen työntekijä), jotka lähti hyppäämään ratoja kisahevosten kanssa. Ilmeisesti siis ykkös-, kakkos- ja kolmostallit siivotaan päivittäin. Itse asiassa kaksi kertaa, koska iltapäivällä pitää tarkistaa, että kaikissa talleissa on tarpeeksi olkea. Oikeastaan olkiboxin siivoaminen on tosi helppoa, täällä vaan vähän hankaloittaa se, että olkipatjan alla on lantapatja, joten välillä on vähän hankalaa vetää rajaa siihen, mitä siivoaa ja mitä ei.

Tallin siivoamisen jälkeen aloitin liikuttamisen. Mulla oli tänään listalla Chinnok, Jay, Jaffa, Tigger ja Chilli. Päätin aloittaa Jayn kanssa, jotta mulla olisi varmasti energiaa tapella sen kanssa. Jaylle oli kuin olikin jotain jäänyt päähän eilisestä, koska tänään se liikkui jo vähän paremmin eteen. Tehtiin paljon siirtymisiä, jotta sain Jayta vähän heräämään pohkeelle. Varsinkin käynnistä laukannostot tuntui auttavan paljon. Laukasta käyntiin siirtyminen olikin sitten vetokisa ravin kautta, koska joko Jay ei osaa niitä tai sitten sitä vaan ei kiinnostanut. Veikkaa puoliksi molempia, mutta ainakaan selkään ei yhtään tuntunut, että se olisi esim. tullut takajalkojen päälle siirtymisessä. Lopulta Jay meni jo itsekseen eteen, ainakin pätkittäin. Jäykkä se on edelleen, mutta huomaa kyllä, että taitoa sillä hevosella on. Se on vaan hautautunut syvälle, koska ilmeisesti edelliset harjoittalijat ei olleet mitään huippuratsastajia. Tai näin ollaan vähän kuultu, että aika heikkoja ratsastajia hevosilla on ollut viime aikoina. Ja sen kyllä huomaa, pakko sanoa. Mutta on kiva huomata, että hevonen alkaa muistaa vanhoja oppeja, koska tänään se jo vähän haki loppuraveissa eteen-alas.

Jay

Seuraavaksi ratsastin Tiggerin. Tiggerillä ratsastin vaan kaikki askellajit eteen, sekä tein siirtymisiä. Se oli aika hyvä, muttei ihan niin hyvä kun tiistaina. Tigger sentään liikkuu melkein koko ajan itse eteen. Silläkin on välillä hetkiä, kun se jää möllöttämään pohkeen taakse, mutta yleensä se tokenee aika nopeasti ja kulkee taas itse eteen. Se on näitä hevosista ehdottomasti paremmalla puolella, koska pysyy myös kuolaintuntumalla ja kääntyykin ainakin useimmiten. Pysähdyksissä vetää pään eteen ja tulee sitkeäksi, mutta sekin tuntuu olevan kaikilla hevosilla ongelmana. Tykkään Tiggerissäkin siitä, että sen kanssa on melko helppo korjata virheitä, koska se haluaa tehdä töitä, toisin kuin Jaffa.

Ennen lounasta ehdin vielä juoksuttaa Chillin. Yritin lykätä sitä mahdollisimman pitkään, mutta kun viitostallissa, jossa Jaffa ja Chinnok asuu, tyhjennettiin Bobcatilla karsinoita, jouduin ottamaan Chillin. Päätin, että kun kerran Chilli näyttää mulle jäävän listalle ja kerran näitä ei ole juoksutukseen kunnolla opetettu, niin tehdään asiasta vähän helpompi ja opetan Chillille komennot liinassa. Aluksi tehtiin ihan perus käynti-seis-käynti siirtymisiä, jotta sain Chillin kuuntelemaan käskyjä. Sitten jatkettiin ravi-käynti-ravi siirtymisillä ja vaihdettiin suuntaa ja tehtiin sama oikeallekin. Chilli toimi tosi hyvin ja alkoi ihan selvästi kuunnella äänenpainoja, sillä lähti raviin pelkästä käskystä, ilman maiskutusta ja raippaa. Ja kaikki vain alle vartissa. Laukat oli vähän hankalammat, mutta huomattavasti paremmat kuin eilen. Nyt jouduin muutaman kerran toistamaan laukkaa ja näpäyttämään maata ennen kuin Chilli laukkasi nätisti. Jos olisin tajunnut jo tiistaina, että hevonen ei vaan osaa, olisin voinut silloin opettaa käskyt ja olisi päästy kaksi päivää paljon helpommin. Tänään oltiin molemmat tosi tyytyväisiä juoksutuksen jälkeen. Treenasin vielä äänikomentoja taluttaessani loppuun ja hyvin Chilli oppi ne ihan yhdessä kerrassa. Nyt vaan olisi hyvä päästä pian toistamaan opit, jotta ne jää päähän. Hauskaahan tässä on se, että opetin juoksutuksen Chillille suomeksi, joten en tiedä miten se toimii sitten muiden kanssa :D Sitä vaan en ymmärrä, miten helppoa tänään kaikki oli. Miksi tänään laukkaan ei tarvittu hullua huitomista ja eilen tarvitsi? Oliko se vaan se, että Chilli kuunteli paremmin siirtymisten takia vai mikä, mutta jäi tosi hyvä fiilis itellekin.

Chilli poseeraa

Lounaan jälkeen ratsastin sitten Jaffan, jonka kanssa päätin keskittyä vain ja ainoastan siihen, että pohkeet menee läpi. Niinpä tehtiin paljon pysähdyksiä ja käynti-ravi siirtymisiä. Pikku hiljaa Jaffa alkoi reagoida pienempiinkin pohkeisiin. Samalla se alkoi tuntua siltä, että keskittymiskyky läheni loppua, joten päätin olla laukkaamatta ja aloitin loppuverkan. Kylie tuli sitten Kriston kanssa juuri silloin kentälle ja Jaffa säikähti sitä. Se lähti laukkaamaan ja annoin sen laukata ja siirsin raviin kun rauhoittui. Se tapahtui melko nopeasti, kun ei Jaffa mikään tykki menijä ole. Ehkä tuli aavistuksen liian pitkä työskentely, koska lopussa jouduin taas vähän huomauttamaan liikkumisesta. Jaffa oli kuitenkin ihan hyvä, joten olin tyytyäinen. Selvästi hevoset paranee kaikki kerta kerralta. Olisi vaan kiva kohta saada ne "omat hevoset", joiden kanssa voisi sitten oikeasti tehdä töitä. Nyt menee vaan vähän siihen, että yksi tekee yhtä ja toinen toista eikä hevonen kehity mihinkään suuntaan. Mutta katsellaan nyt.

Tigger pesulla.

Chinnokia en tänään voinut ratsastaa, kun Bobcat hajosi ja suoraan Chinnokin oven eteen, joten sitä ei saa nyt ulos karsinasta. Kävin sen sijaan rapsuttelemassa poikaa ja se on ihan sairaan hellyyttävä :) Tykkään siitä tosi paljon, joten harmittaa etten tänään päässyt ratsastamaan sillä. Huomenna se menee johonkin, ei tiedetä mihin, joten tuskin huomennakaan saan sillä ratsastaa. Mutta ehkä sitten taas sen jälkeen. Chinnokin ratsastuksen sijaan sain juoksuttaa Chi-Chin. Se on yksi tammoista, jotka Katjan mukaan potkii päin kun niitä yrittää saada liikkeelle, joten suuntasin maneesiin vähän ristiriitaisissa tunnelmissa. Vasemmalle tamma oli ihan huippuhyvä, liikkui eteen ja hidasti ja olin ihan ihmeissäni siitä, mitä Katja tarkoitti. Vaihdoin suuntaa ja se selvisi. Käytiin aika tiukkasanaista keskustelua siitä, pitääkö oikeallekin liikkua vai voiko hyppiä pystyyn ja peruuttaa karkuun. Lopulta sain tamman juoksemaan oikeallekin, mutta heti kun hidasti käyntiin, Chi-Chi yritti ympäri. Päätin, ettei se käy ja tarpeeksi kauan jankattuani tamma myös käveli oikealle, joten siihen oli hyvä lopettaa.

Tehtiin sitten vielä iltatalli ja lähdettiin kämpälle. Lopetettiin tänään aika myöhään, mutta onneksi ei tarttenut käydä enää kaupassa vaan syötiin Katjan eilen paistamia jäuhelihapihvejä ja tehtiin jotain valmista kermakastiketta, jota edellinen ruotsalainen tyttö oli jättänyt. Oli ihanaa saada ruokaa, kun lounaaksi oli taas vaan salaattia. Mutta alan tästä siirtyä nukkumaan.