Onko väärin jos väsyttää?

Olipa taas sunnuntai ja voin sanoa, että ihan aavistuksen väsyttää.

Aamulla aikaisin suunnattiin tallille. Olin tallin lähellä asuvalla kaverilla yötä, joten sain nukkua melkein inhimilliseen aikaan asti, seitsemään. Tosin kun menee nukkumaan puolilta öin, se on aika aikaisin. Aamupäivällä oli merkkisuoritukset, joissa itse olin järjestäjänä mukana. Onneksi ei tarvinnut ratsastaa. Suunnitelmat meni toimihenkilöisen osalta uusiksi, koska verkkavalvojaksi lupautunut henkilö olikin kipeä. Niinpä itse seisoin kolme tuntia maneesissa kysymässä "Oletko laukannut molempiin suuntiin?"

Ihmeellisesti oltiin valmiita jo puolilta päivin, joten ehdin hetken hengähtää ennen kuin hevoset tuli sisään ja pääsin ratsastamaan Dellan. Tamma oli ihan hyvä tänään. Vaadin siltä vähän korkeampaa muotoa ja alkuun se olisi mielummin vain roikkunut ohjalla, mutta alkoi sitten hyväksyä työnteon ja tuli vähitellen kevyemmäksi. Muutamia tosi kivoja askeleitakin tuli, enkä siltä sen enempää sitten vaatinutkaan, vaan kiitin jokaisesta pikku pätkästä. Ei viitsi liian nopeasti vaatia liikaa, kun mikään kiire ei ole. Itseäni ärsyttää vaan tällä hetkellä Dellalla ratsastamisessa se, että tunnen istuvani vinossa, enkä tiedä miten sen korjaisin. Luultavasti samasta vinoudesta johtuen Della on oikeassa kierroksessa tyhjä vasemmalle ohjalle, mikä taas estää rehellisen asettumisen ja tamma kaatuu sisäpohjetta päin. Se tekee sen itse asiassa vielä työntämällä sisälapaa sisään, koska en saa ratsastettua sitä ulko-ohjan tuelle. Näinä hetkinä toivoisi, että maneesissa olisi koko ajan joku, jolta kysyä neuvoa. Nyt yritän vain saada ratkottua ongelmat itsekseni. Joskus saan, joskus en. Usein alan pitää itselleni tuntia, jos asiat ei toimi ja se auttaa aika usein.

Della
(c) Jatta

 

Sitten oli vielä tunti Antilla. Meillä oli ensi viikonlopun kisoja silmällä pitäen rataharjoitus ja itse ratsastin helppo A:2:sen. En ole varmaan kahteen vuoteen ratsastanut pitkällä radalla ja se oli kyllä ihan mukavaa pitkästä aikaa. Mutta Antti ei ollut ollenkaan mukava. Verkassa se meni vielä ihan ok, mutta radalla se oli taas täysin poissa avuilta, teki mitä sitä huvitti ja oli täysin ratsastamaton. Enkä edelleenkään pysty istumaan sen keskiravissa. Siitä lähtisi niin paljon enemmänkin keskiravia, mutta joudun himmailemaan, etten itse lennä alas. Radan ehdoton kohokohta oli ensimmäinen laukannosto, joka oli C:ssä. Varoitin vielä opettajaa, että Antti usein juuri siinä nostossa keksii jotain idioottimaista ja niinhän se nytkin hyppäsi nostossa ulos ja melkein opettajan päälle. Yritin nostaa laukkaa tosi varovasti ja täysin paineistamatta, mutta eipä auttanut. Kiva hevonen. Meni kyllä täysin fiilikset startata sillä ensi viikonloppuna ja iltapäivä menikin sitten pyöritellessä eri hevosvaihtoehtoja. Lopulta niitä ei kovin montaa ollut, mutta ei siihen kyllä mitään selvyyttäkään tullut. Pitää nyt katsoa.

Antti
(c) Jatta

Ajatus oli lähteä ajoissa kotiin, mutta kuten niin usein muutenkin, eihän siitä mitään tullut. Kavereiden kanssa jutellessa meni mukavasti useampi tunti. Sain välissä harjattua Simpan, Dellan ja Lillinkin sekä laskettua seuran ruusukevaraston. Mutta siinä olikin sitten kaikki järkevä, mitä sain aikaan. Suurin osa illasta meni vain juttelemiseen.